Kolmas viikonloppu

Viikonloppu 28.-30.3

Perjantaina 28.3 kävin illalla vielä kahdessa luokassa kertomassa Suomesta. Ensin vuorossa oli nyt jo rutiinilla sujuva "Talking about Finland" ja sen jälkeen opettajille suunnattu englannin opiskeluryhmä. Sen aiheena oli luonnollisesti "Education in Finland". Opettajat olivat hyvin kiinnostuneita aiheesta ja siitä virisikin vilkas keskustelu. Loppupäätelmänä oli, että Suomen ja Espanjan koulutusjärjestelmässä on paljon samaa, suurin ero on koulun varhaisessa alittamisessa n. 3-4 vuotiaana. Toki se muistuttaa paljon meidän varhaiskasvatusta päiväkodissa, mutta erona on, että Espanjassa lapsille aletaan tosiaan opettaaa lukemista ja kirjoittamista ja jopa englantia jo tuolloin. Toinen iso ero on se, että Suomessa on vähän yksityisiä kouluja ja maksuttomat yliopistot, jotka eivät myöskään ole yksityisiä.

Ohjelmallinen kahvila...

Luennon jälkeen lähdin teelle lähellä olevaan kahvilaan, jossa järjestetään ohjelmaa miltei joka ilta. Esim. tiistaisin ojelmassa on keskustelua englanniksi ja ensi torstaina olisi vuorossa runoilta, jossa ulkomaalaiset esittelevät runoja omalla kielellään. Minäkin sain kutsun, mutta valitettavasti en ehdi, koska kotimatkani alkaa tuolloin!

Lauantaina päivällä minulla oli vapaa-aikaa, jonka käytin ostoksilla käymiseen. Alkuillasta tapasin teellä Mercedeksen, joka on yksi koulun englannin opettajista. Sitten olin vielä illallisella n. klo 22.00 Alice opettajan luona ja sen jälkeen lähdimme yhdessä vielä ulos kahville/teelle, jonka päätteeksi muut lähtivät vielä tanssimaan, mutta minä nukkumaan, flunssasta toipumiseeni vedoten.

Sunnuntaina vuorossa oli lounas klo 14.30 Nancyn perheen kanssa Ourensen ulkopuolella A covan kylässä, hulppeassa lähes vuoristoisessa maastossa.Täälläkin oli jälleen joki, joten maisema oli vihreä ja vehreä. Maisema ei vastannut taaskaan tyypillistä suomalaista mielikuvaa espanjalaisesta kylästä meren rannalla palmuineen.

Sunnuntain lounaspaikan hulppeat maisemat.

Sunnuntain lounasravintola.

 Päivän oppi: Alan tottua espanjalaiseen ruokarytmiin. Kolme viikkoa siihen näköjään meni. Lounas klo 14.30, tuntuu juuri sopivalta ja illallinen klo 22.00 onnistuu jo ihan hyvin. Välillä voi käydä teellä/kahvilla, jos on tarvis, mutta silloin ei yleensä syödä mitään tai ainakin hyvin vähän.

Lounaan jälkeen kävimme kävelyllä Nancyn ja hänen tyttärensä Auroran kanssa.

Kolmas viikko

Kolmas viikko (ma-to, 24.3-26.3) ja viileää!

Calicia on nyt näyttänyt minulle, millainen sää täällä Ourensessa ja koko Caliciassa on...Sää on tyypillisesti kuulemma hyvin vaihtelevaa. Tällä viikolla on ollut viileää, sillä lämpötilat ovat olleet siinä +10 - +13 astetta ja lisäksi joka päivä on satanut ainakin kuuron tai parin verran.

Tiistaista lähtien olen potenut flunssaa.Viime viikonloppuna lenkillä niskaan satanut sadekuuro ja totaalinen kastuminen taitaa näin muistuttaa itsestään. Olen siis joutunut pitämään välipäiviä liikunnan suhteen, ei aamusalia, ei kävelylenkkejä,ei pyöräilylenkkiä eikä lenkillä käyntiä. Töissä olen käynyt ja illalla vielä Buranan voimin enkun tunnillakin. Ja tässä voimien vähetessä täytyy tunnustaa, että jätin ranskan opiskelun pois ohjelmastani (alunperin se ei tavoitteisiini kuulunutkaan), sillä tunnit olivat aina iltaisin klo 19.-20.30 eli päiväni olivat sen vuoksi tosi pitkiä. Nyt on flunssan vuoksi ollut pakkokin vähän keventää ohjelmaa.

Rivadavian kirkko.

 Keskiviikkona tutustuin taas yhteen koulun sivupisteeseen ja Rivadavian kylään Laura opettajan johdolla. Pidin "Talking about Finland" session parille Lauran luokalle, minkä lisäksi katselimme kylän nähtävyyksiä Lauran kanssa. Opiskelijat olivat jälleen hyvin kiinnostuneita Suomesta ja kyselivät kaikenlaista alkaen suomalaisten tyypillisistä aterioista ja päätyen polittiseen järjestelmään ja hallituksen kokoonpanoon sekä revontuliin. 

Lauran kanssa Rivadaviassa.

Rivadavian koulu.

Escola de Arte e Superior de Deseno de Ourense.

Torstaina ohjelmassani oli jälleen työssäoppimispaikkojen etsintää opiskelijoillemme. Kävin tutustumassa paikalliseen taidekouluun (= Escola de Arte e Superior de Deseno de Ourense), joka voisi olla ehkä työssäoppimisen sijaan parempi paikka valinnaisten opintojen suorittamiseen. Koulussa oli nimittäin paljon samanlaisia oppiaineita kuin Piippolan ammatti- ja kulttuuriopistossa, esim. graafinen suunnittelu, sisustussuunnittelu ja valokuvaus. Koulun johtaja Cesar Taboada Varela oli hyvinkin halukas yhteistyöhön, sillä heillä oli koulussa paljon kansainvälistä toimintaa ja opiskeljoita, joita on ollut joskus jopa Suomesta. Cesar puhui myös englantia, joten hän esitteli minulle koulun aika perusteellisesti. Koululla on hyvät nettisivut, joita kannattaa käydä vilkaisemassa: www.escolarte.com/en

Torstaina illalla kävin vielä uudelleen Salesian koulussa, joka jo aikaisemmin lupasi ottaa opiskelijoitamme vastaan työssäoppimisjaksoille. Nyt tapasin opettajia ja kerroin heille suomalaisesta koulutusjärjestelmästä sekä tutustuin tarkemmin koulun toimintaan  ja alakoulun johtajaan Albertoon. Hän puhui englantia paremmin kuin rehtori, jonka tapasin jo aikaisemmin. Alberton mukaan meidän viriketoiminnanohjaajaopiskelijat voisivat hyvin työskennellä heidän alakoulunsa luokissa, joissa on paljon taide-, askartelu- ja käsityöaineita sekä kaksikielistä espanja-englanti "kielikylpyä" samalla.

Taidekoulun opiskelijatöitä.

Escola de Arte e Superior de Deseno de Ourensen johtaja Cesar.

Lampunvarjostin kierrätysmateriaalista.

Päivien oppi: Espanjalainen koulutus vaikutti paitsi mielenkiintoiselta, myös hyvin korkealaatuiselta. Luokat olivat teknisesti hyvin varusteltuja (mm. smartboard), jopa alakoulun kaikissa luokissa. Suomalaista koulutusjärjestelmää arvostetaan edelleen yleisesti. Onneksi olin varustautunut englanninkielisillä koulutusjärjestelmämme esitteillä sekä työstänyt aiheesta pari Power-Pointia niiden pohjalta. Kannattaa siis varautua kertomaan suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, se (varsinkin Pisa mainetta niittänyt peruskoulu) tuntuu kiinnostavan kaikkia.

Oman opistomme FB-sivujen lisäksi kannattaisi ehkä miettiä koulun blogia, idea tuli tietysti suoraan paikallisesta taidekoulusta...

Toinen viikonloppu

A Manchican kirkko on vain n. 50 vuotta vanha.

Job shadowing to-pe 20.-21.3 ja viikonloppu 22.-23.3.

Toisen viikon loppuviikko (to-pe 21.-22.3) kului paikallisten kollegoiden työtä seuraillen (= job shadowing). Torstaina tapasin IES Universidade Laboral koulun erityisopettajan Anxelesin, jonka työpäivää erityisopettajana paikallisessa yläkoulussa seurasin. Espanjassa erityisopetustunteja ja erityisopettajia on ilmeisen vähän Suomeen verrattuna. Anxelesin mukaan heillä(kin) on suuri resurssipula erityisopetuksessa. Päällisin puolin opetus luokkatilanteessa näytti hyvinkin samanlaiselta kuin Suomessa. Silmiinpistävin ero oli ehkä se, että oppilaat eivät vielä yläkoulussa välttämättä osanneet kunnolla kirjoittaa (jos olivat esim. romanitaustaisia) ja toisaalta oppikirjojen puute, sillä opiskelu tapahtui pääasiassa monisteita hyödyntäen. Suomeen verrattuna oli iso ero myös kuurojen oppilaiden opetuksessa, sillä Espanjassa heille opetetaan viittomakieltä varsin myöhään (lähellä yläkouluikää), eivätkä vanhemmatkaan yleensä osaa viittomakieltä. Tämä on merkittävä este kuurojen opiskelulle, sillä myöskään kuurojen kouluja ei ole.

Kuvassa oikealla herkullinen nauttimani uuniturska.

Perjantaina vierailin Celanovan kylässä, jossa sijaitsee Ourensen Escola oficial de idiomas koulun sivupiste. Se tarkoittaa kahdessa luokassa annattavaa kielten opetusta, eli kahden opettajan työskentelyä Celanovan kylässä. Jälleen sain todeta, että espanjalainen "kylä" voi muistuttaa meikäläisittäin pikkukaupunkia. Nämä kielikoulun kaksi luokkaa ovat entisessä luostarissa, jossa nykyään toimii myös Celanovan peruskoulu. Melko hulppea oppimisympäristö! Mieleeni tuli lähinnä linna!

Extrabonuksena pääsin oppaan johdolla tutustumaan luostarissa vielä nykyäänkin toimivaan kirkkoon sekä kylällä kirjailija Curros Enriquezin taloon ja siellä olevaan näyttelyyn, jossa oli esillä kuvanveistäjä Fernandez Dafonten töitä, joiden avulla sain pikakelauksen perinteiseen espanjalaiseen historiaan ja maaseudun elämään. Veistokset olivat nimittäin realistisia arkipäivän töiden ja tilanteiden kuvauksia. Lounaaksi nautittu perunoilla ja sipulilla kuorrutettu uuniturska oli herkullista ja kruunasi mainion päivän! 

Kielikoulun luokka Celanovan entisessä luostarissa.

Celanovan enstisessä luostarissa sijaitseva kirjasto.

Viikonloppuna vuorossa oli viihdettä ja hengenravintoa. Lauantaina olin päivällä ensin lounaalla "opiskelukaverini" Tinan luona. Illalla olin sitten viihteellä eli illallisella ja tutustumassa latinorytmeihin Alicia opettajan ja hänen miehensä kanssa. Ilta alkoi suomalaisittain myöhään eli illallisella klo 21.30. Jälleen totesin, että ruokapaikkojen valinta kannattaa jättää paikallisten huoleksi. Ruoka oli taas erinomaista.

Tinan valmistamaa intialaista kanacurrya.

Sunnuntaina pääsin seuraamaan katolilaista jumalanpalvelusta A Manchican kylän kirkossa, johon Nancyn tytär otti osaa (first communion). Nyt totesin, että kyllä Espanjastakin löytyy maaseudulta pieniä kyliä, sillä kirkon jälkeen menimme lounaalle Barxan kylään, joka kuuluu oikeastaan Celanovaan. Siellä elettiin hyvinkin omavaraisesti, kun lampaat, kanit, kanat ja possut olivat kasvatettavina oman keittiön käyttöön. Lisäksi kasvatettiin tietysti perunoita ja vihanneksia. Myös viini oli oman puutarhan satoa.

Celenovan entisessä luostarissa toimii yhä kirkko, jonka kuoro on joskus laulanut samasta, "isosta" kirjasta

Viikonlopun viihdettä Alician kanssa.   

Päivien oppi: Lukkarini on ollut 2. viikolla tiivis ja viikonlopun seuraelämä vilkasta, joten huomasin jo kaikesta mukavasta ja kiinnostavasta huolimatta kaipaavani lisää omaa aikaa ja lepoa :)
Kannattaa siis välillä varata aikaa ihan vain itselleen.

Tältä parilta latinorytmit sujuivat!

Toinen viikko

Allariz ja allekirjoittanut.

Toinen viikko Ourensessa (17.-19.3.)

Maanantai oli kiireinen päivä koululla, sillä se oli Erasmus +  (Individual Mobilities) ohjelmien eräpäivä, klo 12.00 mennessä.  Kun hakemukset olivat onnellisesti saatu matkaan, päätimme Nancyn kanssa lähteä kunnon lounaalle. Lounaan jälkeen itselläni oli vielä iltapäivällä (= klo 16.-17.30) englannin tunti, jossa aiheena oli mm. St Patrick (17.3 on St Patrickin päivä ja sitä vietetään monissa katolisissa maissa, erityisesti Irlannissa).

Näkymä Allariziin.

Illalla Nancy halusi vielä näyttää minulle espanjalaisen Allarizin kylän, lähellä Ourensea. Sain huomata, että kylä voi Espanjassa näyttää kovin toisenlaiselta, kuin kylä Suomessa, omilla kotinurkilla. Lähinnä mieleeni tuli pieni kaupunki, vaikka alueella oli paljon luontoa ja polkuja.

Tiistaina olin koulussa kahdessa eri luokassa kertomassa opiskelijoille Suomesta. Pidin molemmissa luokissa noin tunnin mittaisen esityksen, jonka aiheena oli "Talking about Finland". Kerroin lyhyesti asioita Suomen historiasta, vuodenajoista, saunasta, joulupukista ja koulutusjärjestelmästä. Opiskelijat olivat hyvin kiinnostuneita aiheesta ja kyselivät näistä ja muistakin aiheista paljon. Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä eniten ihmetytti koulun myöhäinen aloitusikä. Espanjassa alakoulu alkaa kolme vuotiaana. Eräs opiskelija kysyi myös, että missä suomalaiset oppivat lukemaan, kun aloittavat koulun niin myöhään? Vastasin tietysti, että KOULUSSA :)

Keskiviikkona vuorossa oli työssäoppimispaikkojen etsintä opistomme opiskelijoille. Kävin kolmessa eri kohteessa: Katolilaisessa (perus)koulussa (= Colegio Maria Auxilidora = Salesian School), vanhainkodissa (= Residencia Geriatros Ourense) sekä lasten ja nuorten teatteri-/draamakoulussa (= Municipal Theatre School).

Teatterikoulu oli lupaavin paikka sikäli, että sen vetäjä Thelma-Joy Putnam on alunperin britti eli puhui luonnollisesti erinomaista englantia. Siellä olisi myös puvustusta, lavasteiden tekoa ym. opiskelijoillemme hyvin sopivaa työtä eniten tarjolla. Thelma oli oikein innokas yhteistyöhön, mutta tarvitsee asiaan vielä esimiehensä luvan, johon hän pyysi olemaan yhteydessä. Salesian koulun rehtori (Isä Lupi Pena) oli valmis heti yhteistyöhön. Vanhainkodin johtaja Jose Manuel Solla Torres pyysi palaamaan uudelleen asiaan, kun on ensin keskustellut oman esimiehensä kanssa asiasta. Hän piti kuitenkin ajatusta suomalaisista opiskelijoista/työssäoppijoista hyvin kiinnostavana.

Päivän oppi: Henkilökohtainen kontakti on tärkeä uusien työssäoppimispaikkojen etsimisessä ulkomailla. Lisäksi olisi hyvä olla yhteinen kommunikointikieli, jota molemmat osapuolet puhuvat sujuvasti. Itselläni oli onneksi apuna "tulkki" eli kielikoulun rehtori Nancy Casielles, joka tulkkasi asiani espanjaksi Salecian koululla ja vanhainkodilla. Myös englanninkieliset käyntikortit sekä esitteet Jedusta/ opistostamme ja työssäoppimisesta olivat tarpeen!

Salecian koulu Ourensessa.

Allarizissa on Ourensen tapaan joki. Kuvassa iltahämärä.

Viikonloppu

Näkymä Bayonan rantapulevardilta.

Viikonloppu 15.-16.3.2014

Paikallisten mukaan olen onnekas sään suhteen, sillä Ourensessa on ollut koko viikon kaunis ja lämmin ilma. Sama ihanuus jatkui myös viikonloppuna, jolloin oli sääennusteen mukaan 22-24 astetta lämmintä. Sunnuntaina näin kuitenkin auringossa olevasta mittarista iltapäivällä lukeman + 29 astetta. Täällä on siis aivan kuin Suomessa kesällä, paitsi että illat ja aamut ovat niin  viileitä, että täytyy vetää takki niskaan. Viikonlopun "vapaat" aloitin perjantaina illalla Gregoriaanisen laulun konsertilla Ourensen katedraalissa.

Lauantaina 15.3 lähdimme Nancyn ja hänen ystävänsä Constan kanssa Vigoon. Kävimme modernin taiteen museossa ja shoppailimme, mikä olikin itselleni kerrankin tarpeen, sillä minulla on näihin keleihin nähden aivan liian talvisia vaatteita  mukana.  Vigosta ajelimme vielä Bayonaan, joka on ihastuttava, espanjalaisten lomalaisten suosima pieni merenrantakaupunki Atlantin rannikolla.

Sunnuntaina vuorossa oli paitsi lämmin sää myös käynti paikallisessa kylpylässä, jossa on luonnon kuumista lähteistä tehtyjä altaita sekä pari viileää allasta. Ourensessa on myös useita kuumia lähteitä ympäri kaupunkia, joihin on vapaa pääsy ympäri vuoden.

Ourensen Termas Outariz (kuva kylpylän yhdestä kuumasta altaasta).

Sunnuntain kruunasi illalla O Duo nimisen yhtyeen konsertti. Heidän pääinstrumenttinsa oli Marimba ja täytyy sanoa, että konsertti oli elämys! Ohjelmassa oli mm. Jazzia, Bahcia ja Chopin.Ourensessa on parhaillaan kansainvälinen musiikkifestivaali menossa, joten konsertteja on nyt tavanomaista enemmän tarjolla.

Viikonlpoun ilonaihe oli, kun huomasin, että olen alkanut ajattelemaan myös englanniksi! Aikaisemmin ajatukset ovat kulkeneet yleensä suomeksi.

Päivien oppi: Musiikki on "kansainvälinen kieli", jota kaikki ymmärtävät. Lisäksi se rentouttaa mahtavasti! Kuumat kylvyt ovat saunan veroisia rentoutumispaikkoja...

Vigossa Nancyn kanssa.

Ourensen kuumia lähteitä, joihin on vapaa pääsy ympäri vuoden.

 

Buenos dias!

Buenos dias 12-13.3.2014

Päivät vilahtavat nopeasti, vaikka ovat pitkiä. Iltaisin olen töiden jälkeen asunnolla useimmiten n. klo 21.00 aikaan. Sitten teen tunnin pari läksyjä, sillä varsinkin ranskan tunnit teettävät minulla paljon työtä. Englannin tehtäviäkin on paljon (opettajat antavat täällä näemmä aika paljon kotitehtäviä), mutta ne ovat onneksi itselleni helpompia. Kielten opiskelustani on jo aikaa, mutta täytyy sanoa, että täällä kielten tunnit ovat kyllä korkeatasoisia. Tekniikkaa hyödynnetään tunneilla paljon, kun erilaiset viedoklipit ja kirjan tekstit tuodaan tietokoneella ja videotykillä nähtäville. Opettajat puhuvat pääasiassa vain opettamaansa kieltä luokassa, mikä on englannin opiskelussa ok, mutta tuottaa ranskan tunneilla vaikeuksia. Ranskan opettajani ei edes puhu englantia, joten ranskalla on pärjättävä...

Vapaa-aikaa on näin arkisin yleensä lounastauon (siestan) aikaan pari tuntia (klo 13.30-15.30) ja aamulla, sillä menen koululle klo 10. tai 11.aikaan riippuen siitä, moneltako lopetan. Niinpä olenkin käynyt parina aamuna lenkillä ennen töiden alkua. Näissä maisemissa kelpaa juosta! Toistaiseksi olen juossut puistomaisia polkuja ja joen rantaa seuraten, jotta en pääse eksymään. Tuntuu mukavalta, kun ihmiset tervehtivät lenkkipolulla toisiaan ja minua, täysin vierasta ihmistä. Buenos Dias, alkaa jo tarttua minunkin sanavarastoon.
                                                                                                 
                                                                             

Aamulenkillä jokea seuraillen.

                           

Aamulenkillä puistossa, kohti joen rantaa.

Juoksupäivän lounas, sisälsi kyllä myös salaattia...

Päivän oppi: Hyvät tavat kunniaan! Ihmisten tervehtiminen on siinä 1. askel... Espanjalaiset ovat kohteliaita ja ystävällisiä toisia, vieraitakin ihmisiä kohtaan.

Escola oficial de idiomas

Escola oficial de idiomas 10.-11.3.2014

Ensimmäinen päivä Ourensen Escola oficial de idiomas (kieli)koulussa alkoi aurinkoisessa ja lämpimässä säässä, +24 astetta tuntui suomalaisesta suorastaan kesältä. Koulun rehtori Nancy Casielles esitteli minulle aluksi koulua, minkä jälkeen hän järjesti minulle oman työpisteen tietokoneineen, näytti kopioinnin ja printtaamisen ym. toimiston käytännöt sekä esitteli minulle paljon eri ihmisiä. Onneksi joukossa oli myös paljon tuttuja henkilöitä Grundtvik- projektin ajalta. Tutustumiskierroksen jälkeen teimme Nancyn kanssa töitä toimistossa, lähinnä ideoimme Erasmus + hanketta, Piippolan ammatti- ja kulttuuriopiston/ Jedun ja Nancyn koulun kesken. Sen voisi toteuttaa kahden välisenä asiantuntijavaihtona, mutta yritämme saada myös Grundtvik hankkeesta tutut hankekumppanit Kreikasta ja Turkista mukaan. Päivä oli pitkä, sillä olin töissä klo 10-13.30 ja klo 15.30-20.30. Espanjassa vietetään edelleen siestaa eli n. kahden tunnin mittaista lounastaukoa. Sitten tullaan takaisin töihin.

Ourensen kielikoulu, "Escola, oficial de idiomas".

 Itselläni päivä venyi (ma 10.3) pitkäksi, myös siksi, että osallistuin englannin klo 16.- 17.30 ja ranskan opiskeluun klo 19.- 20.30. Keskeisin oma tavoitteenani tälle työelämäjaksolle oli opiskella englantia, mutta kun minulle tarjottiin mahdollisuutta mennä mukaan myös ranskan tunnille, en malttanut jättää tilaisuutta käyttämättä, vaikka ranskan opiskelustani lukiossa on jo yli 25 vuotta aikaa! En myöskään ole ranskaa juurikaan puhunut sitten kouluvuosien. Huomasin kyllä unohtaneeni miltei kaiken, sillä kellonaikojen opiskelu tuntui lähes ylivoimaiselta, kun en muistanut kunnolla edes numeroita ranskaksi. Kielten tuntien välillä luonnostelin itselleni vielä viikko-ohjelmaa, johon päätimme Nancyn kanssa palata keskiviikkona tarkemmin yhdessä.

Seuraavana päivänä (ti 11.3) ei auttanut muu kuin käyttää kolme tuntia aikaa ranskan numeroiden ja kellonaikojen kertaamiseen sekä "läksyjen tekemiseen"... Yhtäkkiä huomasin osaavani englantia melko hyvin, vaikka ensimmäisen, toisen ja kolmannen konditionaalimuodon kertaaminen ei ollut ollenkaan liian "helppoa". Eli kyllähän sitä englantia puhuu, mutta kieliopin koukerot ovat näköjään aika unohduksissa.Tiistaina ohjelmassa olivat vain englannin tunnit, joten ehdin vielä kertaamaan ranskaa ennen keskiviikkoillan tunteja. Kävimme Nancyn kanssa hommaamassa minulle espanjalaisen prepaid puhelinliittymän, jotta koulun opettajat saavat minut helpommin tavoitettua, kun "varaavat" minua englannin tunneilleen vieraakseen kertomaan Suomesta ja suomalaisesta koulutusjärjestelmästä.

Päivän oppi (ma-ti): Kielitaito ei pysy yllä, jos kieltä ei käytä! Ja kertaaminen on opintojen äiti!

Ourense

Ourense, Sunnuntai 9.3.2014

Lähdin Madridista Ourenseen klo 12.20 junalla Chamartin rautatieasemalta. Olin varannut hotellin Madridin Atochan rautatieaseman läheltä, josta junani Ourenseen EI lähtenyt. Sain tietää tämän jo aikaisemmin, mutta en enää viitsinyt vaihtaa hotellia, kun kuulin, että Atochan rautatieasemalta pääsee metrolla Chamartin asemalle. Asemalla jouduin yllätyksekseni  miltei samanlaiseen turvatarkastukseen, kuin Suomessa lentokentillä. Junalaiturille saavuttuani ihmettelin, että mitä täällä oikein jonotetaan... Syyksi selvisi lippujen tarkastaminen jo laiturilla sekä laukkujen laittaminen  hihnalle samanlaiseen "läpivalaisuun" kuin Suomessa lentokentillä.

Madridin Charmatin rautatieasema.

Junalippu Madridista Ourenseen maksoi n. 50 € ja matka kesti miltei 5 h, vaikka olin valinnut nopeimman mahdollisen junan. Junamatka oli sen pituudesta huolimatta miellyttävä, sillä junavaunu oli väljempi ja siistimpi, kuin junat yleensä Suomessa.

Saavuin Ourenseen klo 17.15, jossa Nancy Casielles, joka on Ourensen kielikoulun rehtori, oli minua vastassa asemalla. Hän vei minut majapaikkaani eli As Burgasiin, joka on paikallisen yliopiston opiskelija-asuntola.

Huoneeni As Burgasin asuntolassa.

As Burgasissa huoneeni osoittautui pieneksi, mutta toimivaksi. Siinä on oma kylpyhuone ja keittösyvennys, WIFI sekä TV. Lisäksi rakennuksesta löytyy oma pesutupa ja kuntosali, jotka molemmat ilahduttivat minua suuresti. Huoneen vuokra on 450 €/kk. Nancy auttoi huoneeseen kirjautumisessa sekä vuokran maksamisessa, se olikin tarpeen sillä asuntolan vahtimestari ei puhunut englantia.

Huoneeseen kuuluu myös keittiösyvennys.

Majoittumiseni jälkeen lähdimme Nancyn kanssa vielä illalliselle paikalliseen ravintolaan. Espanjalaiseen tapaan jaoimme annoksemme eli söimme molemmat salaattia, pihviä sinihomejuustikastikkeella, ranskalaisia perunoita ja lasagnea. Ruoka oli todella herkullista ja annokset isoja. Juomana oli vettä ja punaviiniä ja aterian hinta oli yhteensä 14€ eli 7 €/hlö. Hinta oli Nancyn mukaan espanjalaisittainkin edullinen.

Päivän oppi: Kannattaa etukäteen selvittää majoituksen sijainti suhteessa matkan jatkamiseen myöhemmin. Ja kannattaa kysyä paikallisilta ihmisiltä hyvää ruokapaikkaa...

Ourensen yliopiston opiskelija-asuntola kadulta katsottuna.

Lähtö

Lähtö Helsingistä la 8.3.2014
Aikainen nousu klo 04.30, pikainen suihku ja lentokentälle. Siitä matka sitten alkoi klo 06.50 eli lento Helsingistä Frankfurtin kautta Madridiin. Pientä jännitystä oli mielessäni Frankfurtin lentokentällä, kuinka helposti A-terminaalin 64. portti löytyy, no hyvin löytyi. Frankfurtin lentokentällä nautin sitten kupposen teetä ja odottelin Madridin koneen lähtöä ja tietty surffailin netissä lentokentän ilmaista tunnin mittaista WIFIä hyödyntäen.

Madridiin saavuin aikataulun mukaan klo 15.50. Lentokentältä hyppäsin metroon (linjalle 8) ja ajelin kohti Atochan rautatieaseman pysäkkiä, mikä edellytti kaksi vaihtoa, ensin linjalle 10 Nuevos Ministerios pysäkiltä, jota pitkin Tribunal pysäkille saakka, josta merolinjalle1 ja edelleen kohti Atochan rautatieasemaa. Maanalaisesta noustessa vastassa oli ihana, aurinkoinen ilma ja + 20 astetta lämmintä, aivan kuin Suomen kesä! Hotelli Mediodia löytyi helposti, koska se sijaitsee aivan Atochan rautatieasemaa vastapäätä.

Madridin Hotelli Mediodia.

 Päivän oppi: Jälleen oli hyvä idea etsiä ja varata hotelli metroaseman läheltä. Olisin voinut myös etukäteen printata itselleni Madridin metrokartan netistä, niin ei olisi tarvinnut kännykän pikku ruudusta sitä sihtailla, eikä hermoilla sen löytymistä. Toki sain kartan sitten Bajarasin lentokentän metroasemalta, jossa myös ystävällisesti neuvottiin reitti rautatieaseman pysäkille :)

Madridin Atocha rautatieasema, hotellin ikkunasta kuvattuna.